KHO 2021:187

KHO 2021:187, Supreme Administrative Court (2021)

The issue in  KHO 2021:187 was whether an asylum seeker was allowed to present a more detailed description in her appeal than during the asylum application process with the Finnish Immigration Service. A Somali minor applied for asylum, citing the risk of forced marriage upon return. The Finnish Immigration Service rejected her application but granted her a temporary residence permit for four years under subsidiary protection. In its rejection, the Immigration Service noted, for example, that the minor’s description of the threat had been vague and brief. The minor did not have legal assistance during the asylum interview. The Administrative Court rejected the minor’s appeal and request for an oral hearing, despite the fact that the minor provided a more detailed description of her story. The Court based its decision on the fact that the minor had had a representative present during her interview and held that she should have known she was required to present sufficient grounds for her application. On December 20, 2021, the Supreme Administrative Court decided that, based on up-to-date country information, women in Somalia who refuse an arranged marriage are at risk of violence and that the minor’s more detailed account of the threat was credible. The Supreme Administrative Court emphasized that the asylum seeker had not received any legal assistance before the hearing and did not know the level of detail she was required to provide in her interview. The interviewer also provided positive feedback on the minor’s responses during the interview. In light of these facts and the obligations under international law (such as the 1990 United Nations Convention on the Rights of the Child) and domestic law (i.e., Section 6(1) of the Aliens Act (301/2004, as amended)), which require consideration of the best interests of the child and special attention to the child’s development and health in processing asylum applications, the Supreme Administrative Court overturned the decisions of the Administrative Court and the Immigration Service and referred the case back to the Immigration Service for reconsideration. This case highlighted that the Immigration Service must recognize that unaccompanied minors may require special procedural safeguards and support before a decision on international protection is made. It also emphasized that authorities must take particular care when assessing the credibility of new reports in asylum procedures, especially in cases involving the best interests of a child.

 

KHO 2021:187, Korkein hallinto-oikeus (2021) 

KHO 2021:187 oli kyse siitä, oliko turvapaikanhakijalla oikeus esittää yksityiskohtaisempi kertomus tarinastaan osana valitusta verrattuna siihen kertomukseen, jonka turvapaikanhakija oli esittänyt alkuperäisessä turvapaikkahakemuksessaan Maahanmuuttovirastolle. Somaliasta kotoisin oleva alaikäinen oli hakenut turvapaikkaa vedoten pakkoavioliiton uhkaan. Suomen Maahanmuuttovirasto hylkäsi hänen hakemuksensa ja myönsi hänelle jatkuvan oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella päätöspäivämäärästä alkaen neljäksi (4) vuodeksi. Maahanmuuttovirasto oli hakemuksen hylätessään kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, että alaikäisen kuvaus uhasta oli epämääräinen ja niukka. Alaikäisellä ei ollut oikeudellista avustajaa turvapaikkahaastattelussa. Hallinto-oikeus hylkäsi alaikäisen valituksen ja pyynnön suullisesta käsittelystä huolimatta siitä, että alaikäinen esitti yksityiskohtaisemman kertomuksen tarinastaan, perustellen päätöstään sillä, että haastattelussa oli läsnä alaikäisen edustaja ja että alaikäisen olisi pitänyt olla tietoinen siitä, että hänen on esitettävä selvitystä hakemuksensa perusteista. Korkein hallinto-oikeus totesi 20. joulukuuta 2021, että yleisen ja ajantasaisen maatiedon perusteella Somaliassa naiset, jotka kieltäytyvät järjestetystä avioliitosta, ovat vaarassa joutua väkivallan kohteeksi ja, että alaikäisen tarkempi kertomus oli uskottava. Korkein hallinto-oikeus korosti, että turvapaikanhakija ei ollut saanut oikeudellista neuvonantoa ennen haastatteluaan eikä ollut tietoinen, kuinka paljon yksityiskohtia hänen tulisi toimittaa haastattelussaan. Haastattelija oli myös antanut kannustavaa palautetta alaikäiselle haastattelun aikana. Näiden tosiasioiden ja kansainvälisten velvoitteiden (kuten YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus) ja kotimaisen lain (eli ulkomaalaislaki (301/2004, muutoksineen), 6 § 1 mom.) mukaisesti, jotka edellyttävät lapsen edun huomioon ottamista ja erityistä huomiota lapsen kehitykseen ja terveyteen liittyviin asioihin turvapaikkahakemusten käsittelyssä, Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset ja palautti asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Tämä tapaus oli merkittävä, koska se korosti, että Maahanmuuttoviraston on otettava huomioon, että alaikäiset voivat tarvita erityisiä menettelyllisiä suojatoimia ja tukea ennen päätöksen tekemistä kansainvälisestä suojelusta, ja että viranomaisten on otettava erityistä huomiota uusien raporttien uskottavuuden arvioinnissa turvapaikkamenettelyissä tapauksissa, jotka liittyvät lapsen etuihin.

Topics

Geographical location

Keywords

Year

  • 2021

External URL

Court

Type

Jurisdiction